Kemistä kuuluu hyviä uutisia. Ehkä.- 11.02.2016 14:17

Kemistä kuuluu hyviä uutisia. Kiinalainen Kaidi suunnittelee suurta biopolttoainetehdasta Ajokseen tarjoamaan helpotusta Meri-Lapin huonoon työllisyystilanteeseen.

Aivan suin päin ei kuitenkaan pitäisi hurraata lähteä huutamaan. Nyt täytyisi olla herrojen ja narrien yhteistuumin tarkkana kun kuin ketunpesällä, kuten sanonta kuuluu. Tässä on taas monta mahdollisuutta epäonnistua, ainakin jos veronmaksajan etua ajatellaan. Energia-asioiden kanssa ei aina olla täällä Suomenniemellä onnistuttu kovin hyvin, olipa kyseessä tuuli-, atomi- tai bioenergia. Ehkäpä soppakattilan eri puolilla on ollut liikaa hämmentäjiä.

Hankkeesta julkaistuista tiedoista herää paljon mielenkiintoisia kysymyksiä:

Vaikka käytettävästä teknologiasta ja laitoksen hyötysuhteesta tai hinnasta, saati muista kannattavuuteen vaikuttavista yksityiskohdista ei olekaan julkista tietoa, niin heinäntekojärjellä varustettuna ja metsäenergia-alaa ja vastaavia hankkeita jonkin aikaa seuranneena voi asiasta tehdä oletuksia.

Puun saaminen metsästä tehtaalle maksaa tietyn verran, olipa puun käyttäjä kuka tahansa. Väitän, että Suomessa varsinkin pieniläpimittaisen energiapuun korjuun teknologia ja toimintatavat tavaran saamiseksi tehtaalle ovat maailman kärkeä. Yleisesti ottaen hankintakulujen lisäksi puusta pitäisi pystyä jotain maksamaan puun myyjällekkin. Pieniä suuruuden ekonomian tuomia säästöjä lukuun ottamatta puun hinta tehtaalla on se mikä se on, eikä siinä auta mitkään sellaiset kiinanpojan konstit, joita ei Suomalaisilla jo ole.

Raaka-ainetta on varmasti riittämiin, ja paikka on logistisesti kohtalaisen hyvä. Laivat ja junat kulkevat tuolla suunnalla vielä hyvin, eivätkä tietkään ole vielä päässeet huonolla hoidolla ajokelvottomiksi. Vielä parempi sijoituspaikka tosin olisi sopiva kauppala sisämaassa, vaikkapa Kemijärvi. Syy on puhtaasti geometrinen. Sisämaassa olevan laitoksen ympäri piirretyn hankintasäteen sisälle mahtuu enemmän metsää kuin rannikolla, jossa jopa puolet alasta on merta.

Autokuormallisessa haketta kulkee energiaa enimmillään noin 140 MWh, kun sitä öljyrekassa kulkee kerralla jopa 600 MWh. Jos hyödynnettävien öljyjen saanto on noin 30 % toimituskostean puun massasta, niin äkkiä laskien olisi kannattavampaa optimoida ensisijaisesti energiapuun kuljetusta lopputuotteen kustannuksella. Ehkä asia on suunnittelijoilla mietittynä, mutta ei maksa mitään, jos tämä laskelma tuli yllätyksenä. Vai onko ajatuksena voittopuolisesti laivata tavaraa maailman markkinoille, jolloin rannikon tehtaalla säästytään laivausterminaalin rakentamiselta? Kemijärvelläkin taitaa olla jo muita suunnitelmia puun käytön osalle.

Miksi hommaan tarvitaan kiinalainen firma ja kiinalainen teknologia? Kiinalaisten käyttämän tekniikan paremmuudesta on vaikea sanoa maallikon mitään, mutta veikkaanpa, että se ei ainakaan ole länsimaista tekniikkaa kalliimpaa. Valitettavasti Kantonista tuleva kolakuljetin tai retorttiuuni ei kuitenkaan sanottavammin kohenna Suomen kauppatasetta. Rakentamisen ajaksi kaavaillut tuhannet miestyövuodet eivät varmasti lankea kovin suurelta osalta suomalaisten tehtäväksi. Ymmärtääkseni kiinalaiset insinöörit lukevat mandariinikiinaksi präntättyjä piirustuksia härmäläisiä kollegojaan näppärämmin ja tavallista mutterinkiristäjää on taatusti joka satamassa jonossa lähtemään vuoden parin keikalle Eurooppaan.

Jos kiinalaisilla onkin mukavasti hallussa tekniikka ja tietotaito, niin ei heiltä puuttune myöskään rahaa. Ymmärtääkseni valtio pullistellee valuuttaa, joka etsii sijoituskohdetta. Persaukisuus saattoikin olla suurin syy Vapon ja Metsägroupin hankkeesta vetäytymiseen muutama vuosi sitten. MG:llä taisi olla rahoilleen tuottavampi kohde Äänekoskella ja Vapolla ei mitenkään yksin paukut riittäneet.

Rahasta puheen ollen, pelkästään sormilaskuharjoituksen tasolla tutkittuna, metsäbiomassasta liikennepolttoainetta tuottava laitos on kovan edessä. Eipä olekaan yhtään kannattavaa puuhaa, varsinkaan nykyisellä fossiilisen öljyn hinnalla, jos vähintään yksi kolmesta reunaehdosta ei täyty: 1. Raaka-aine on ilmaista tai todella halpaa. 2. Työvoima on halpaa ja laitoksen käyttökulut ja energia on edullista 3. Laitos saadaan kasaan pilkkahinnalla.

Ykköskohta on pois suljettu. Puun hankkiminen maksaa sen mitä se maksaa, eikä sille varsinkaan kiinalainen mitään voi. Ei vaikka metsähallitukselle asettaisi minkälaisia tulostavoitteita ja möisi metsää ulkomaisille sijoittajille.

Kannattavuutta etsiessä kakkoskohdankin voi unohtaa, ainakin jos aikoo käyttää suomalaista työvoimaa suomalaisin työehdoin. Laitoksesta voi tehdä energiaomavaraisen, mutta sekään ei riitä, eli laitoksen käyttö maksaa tietyn verran, eikä sillekään asialle kiinalainen mitään voi.

Kolmoskohdassa on jo valonpilkahdusta näkyvissä. Kiinalainen voi hyvinkin naputella kasaan edullisen laitoksen, mutta se ei vielä riitä, vaan tarvitaan vankka pinkka tukieuroja Suomen valtiolta, eli veronmaksajilta.

Tukisumma ei ole tiedossa, mutta yleisesti noin 30 % investoinnista lienee minimi jo muidenkin sijoittajien kiinnostusta ajatellen. Mikäpä siinä, valtiolla on varattuna jämerästi rahaa uusiutuvan energian hankkeisiin. Kaikkea ei ole vielä saatu tuhlattua tuulienergian kautta kansainvälisille sijoittajille. Yleensä suurille hankkeille rahaa jaetaan avokätisesti. Vielä kun hieman perustellaan, että nyt syrjäseudulta pakenee nälkä ja kurjuus uuden tehtaan myötä, niin raharepun kruppunarut kurahtelevat auki ja eduskunnassa jaa –nappia painetaan salin joka laidalla sen kummemmin miettimättä. Onhan se hienoa kun saadaan ulkomaisia investointeja.

On toivottavaa, ettei jälkikäteen jouduttaisi tässäkin tapauksessa toteamaan, että isojen poikien lobbarit olivat silloin niin kovaäänisiä, eikä siinä rytäkässä välttämättä niitä vaihtoehtoja tukieurojen käytölle tullut mietittyä loppuun asti. Lupasivat vielä kiinalaiset kautta kiven ja kannon maksaa kaikki verotkin Suomeen.

Miten esimerkiksi biokaasun liikennekäytön vieminen juhlapuheista tekojen tasolle? Olisiko siinä tuottavampi kohde verorahoille? Varsin pienellä tukisatsauksella oikeasti paikallinen energiamuoto lähtisi lentoon ja nykyisellään lähes hyödyntämätön potentiaali saataisiin käyttöön. Syntyisi sitä nyt niin muodikasta pöhinää ympäri maata ja jäätiköiden sulaminen napa-alueilla hidastuisi vähintään saman verran kun puuta kaasuttamalla. Mitenkäs piensahojen sähköntuotannon mahdollistavat reunaehdot? Olisiko niissä tarkastelun varaa?

Toki noissa vaihtoehdoissa on riskinä, että joku suomalainen sillä hommalla saataisi pärjätä ja kehittää kannattavaa liiketoimintaa. Huonolla tuurilla se olisi joku tuttu tai naapuri ja kaikkein pahimmassa tapauksessa maanviljelijä.

Tietenkin siinä jäisi taas Meri-Lapin risut tähän hätään keräämättä, mutta olisiko kerrankin aikaa miettiä asiat loppuun asti, vaikka pöydän takana istuukin tuimailmeinen idänmies ja hoputtaa laittamaan nimen paperiin? Kyllä se suomalainenkin yritys saa rahansa kasaan joskus. Ainakin jos hanke on oikeasti kannattava.

 

Mikko

Ajankohtaista

Kemistä kuuluu hyviä bioenergiauutisia. Vai kuuluuko? - 11.02.2016 14:17 Lue lisää.

28.01.2016 - 12:57

Uusi vuosi toi pakkasta ja pani pannut kuumaksi pitkästä aikaa. Lue lisää.

02.12.2015 - 17:07

Pakkaskelejä kaipaillaan! Puun ostossa suvantovaihe.  Kyllä joutaisi jo oikea talvi ja pakkaset Lue lisää.

02.11.2015 - 17:14

Uudet kotisivut avattu. Lue lisää.

Jaa sivu somessa tai sähköpostina